4 April, 2025
Kirjallisuusterapia – Miten kirjojen lukeminen voi auttaa mielenterveyttä
Olen aina uskonut kirjojen taikaan. Ne eivät ole minulle pelkkiä paperipinoja tai digitaalisia tiedostoja, vaan portteja toisiin maailmoihin, lohdun lähteitä ja viisauden opettajia. Jo antiikin Kreikassa ymmärrettiin tämä voima – Aleksandrian kirjaston ovella kerrotaan lukeneen “Mielen lääke”. Tämä ikivanha ajatus elää ja voi hyvin nykypäivän kirjallisuusterapiassa, joka hyödyntää tarinoiden parantavaa voimaa tukemaan mielenterveyttämme ja henkistä kasvuamme. Lukeminen voi olla paljon enemmän kuin viihdettä tai pakoa arjesta; se voi olla aktiivinen työkalu kohti parempaa itsetuntemusta ja tasapainoisempaa elämää.
Mitä kirjallisuusterapia on ja miten se auttaa
Kirjallisuusterapia, jota kutsutaan myös biblioterapiaksi tai sanataideterapiaksi, on menetelmä, jossa käytetään kirjallisuutta – niin lukemista kuin kirjoittamistakin – terapeuttisiin tarkoituksiin. Se ei tarkoita vain minkä tahansa kirjan lukemista silloin tällöin, vaan usein se on tavoitteellisempaa ja joskus myös ohjattua toimintaa, jonka päämääränä on edistää henkistä hyvinvointia, lisätä itsetuntemusta ja auttaa käsittelemään elämän haasteita. Suomessakin psykiatri Antti Aulanko määritteli jo vuonna 1977 kirjallisuusterapian psykoterapeuttiseksi hoitomuodoksi, jossa “kirjoitettua sanaa käytetään terapeuttisten tavoitteiden saavuttamiseksi”, kuten Tieteen termipankissa kuvaillaan. Se voi olla osa ammatillista terapiaa, mutta sen periaatteita voi soveltaa myös omassa arjessaan kuka tahansa kirjojen ystävä.
Kirjallisuusterapian ytimessä on ajatus siitä, että tarinat, runot ja jopa tietokirjallisuus voivat koskettaa meitä syvältä. Kertomusten henkilöhahmot, heidän kokemuksensa, tarinoiden käänteet, kielen rytmi ja metaforat voivat resonoida oman sisäisen maailmamme kanssa. Ne tarjoavat peilin, jonka kautta voimme tarkastella omia tunteitamme, ajatuksiamme ja kokemuksiamme turvallisen välimatkan päästä. Kuten Kookas.fi-sivustolla todetaan, kirjallisuus voi auttaa tunnistamaan ja käsittelemään tunne-elämän ristiriitoja. Teoreettinen pohja ammentaa niin psykoanalyyttisestä ajattelusta kuin hahmoterapiastakin, korostaen kuvien, symbolien ja kokonaisvaltaisen kokemuksen merkitystä.
Lukemisen hyödyt mielelle
Miten lukeminen sitten konkreettisesti auttaa? Ensinnäkin, se tarjoaa tervetulleen hengähdystauon arjen kiireistä ja huolista. Olen itsekin huomannut, kuinka uppoutuminen hyvään kirjaan voi rauhoittaa mieltä lähes meditatiivisesti. Tutkimuksetkin tukevat tätä: lukeminen voi hidastaa sydämen sykettä ja hengitystä, kun keskitymme sanoihin ja tarinan kulkuun, kuten Book Therapy -sivustolla kerrotaan. Se on kuin miniloma aivoille, mahdollisuus irrottautua hetkeksi omista ajatuskehistä ja antaa mielen levätä.
Fyysisen rentoutumisen lisäksi lukemisen psykologiset hyödyt ovat merkittäviä. Kun samaistumme kirjojen hahmoihin, opimme ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja motiiveja, mikä kehittää empatiakykyämme – kykyä asettua toisen asemaan. Tämä lisää myötätuntoa paitsi muita, myös itseämme kohtaan. Toisten vaikeuksista ja selviytymistarinoista lukeminen voi tarjota lohtua ja perspektiiviä omiin haasteisiin; se muistuttaa, ettemme ole yksin kokemustemme kanssa. Kuten EveryLibraryn artikkelissa todetaan, nähdessämme fiktiivisten hahmojen kamppailevan samankaltaisten ongelmien kanssa, saamme uusia malleja ja strategioita omien pulmiemme ratkaisuun. Se voi olla voimaannuttavaa ja vähentää ahdistuksen tunteita.
Kirjallisuusterapian eri muodot
Kirjallisuusterapia voi saada monia muotoja. Kliinisessä käytössä terapeutti voi suositella tiettyjä kirjoja asiakkaan tilanteeseen sopien, ja kirjoista keskustellaan terapiatapaamisilla. Joissakin maissa on käytössä niin sanottuja ‘Books on Prescription’ -ohjelmia, joissa terveydenhuollon ammattilaiset ovat koonneet listoja kirjoista tiettyihin tilanteisiin, kuten ahdistukseen tai suruun (EveryLibrary). Vaikka Suomessa vastaavaa järjestelmää ei ole laajalti, ajatus korostaa sitä, miten tiettyjen teemojen käsittely kirjojen kautta voi tukea hyvinvointia. Kirjoja voidaan siis määrätä ikään kuin ‘resepteinä’ tiettyihin pulmiin.
Toisaalta kirjallisuusterapia voi olla myös luovempaa, ryhmissä tapahtuvaa toimintaa, jossa hyödynnetään kaunokirjallisuutta ja runoutta herättämään keskustelua ja oivalluksia. Eikä sovi unohtaa kehityksellistä kirjallisuusterapiaa, jossa kirjoja käytetään apuna lasten ja nuorten kanssa käsiteltäessä vaikeita aiheita, kuten tunteita, murrosiän muutoksia tai menetyksiä. Tällöin tarinat auttavat ymmärtämään monimutkaisia asioita turvallisesti.
Kun sanat eivät riitä – kirjoittamisen voima
Kirjallisuusterapia ei ole pelkästään lukemista, vaan usein siihen liittyy olennaisesti myös kirjoittaminen. Terapeuttinen kirjoittaminen on voimakas työkalu omien ajatusten ja tunteiden jäsentämiseen ja prosessointiin. Joskus voi olla vaikea pukea sanoiksi monimutkaisia tai kivuliaita kokemuksia puhumalla, mutta kirjoittaessa sanat voivat löytyä helpommin. Voit kokeilla päiväkirjan pitämistä, vapaata assosiatiivista kirjoittamista luetun tekstin herättämistä ajatuksista, runojen kirjoittamista tunteiden ilmaisemiseksi tai jopa kirjeiden kirjoittamista henkilölle (lähetettäväksi tai ilman) tai jollekin kirjan hahmolle. Tärkeää on myös reflektiivinen kirjoittaminen, jossa pohdit syvemmin omia kokemuksiasi ja oivalluksiasi kirjoittamisen avulla. Nämä menetelmät voivat auttaa purkamaan mielen solmuja ja saamaan selkeyttä omaan tilanteeseen, kuten Book Therapy ja Helsingin seudun kesäyliopisto kuvaavat.
Lukeminen ja kirjoittaminen kulkevat usein käsi kädessä. Luettu teksti – runo, novelli tai vaikka vain yksi lause romaanista – voi herättää ajatuksia ja tunteita, jotka toimivat lähtölaukauksena omalle kirjoittamisprosessille. Kirja voi antaa sanoja kokemukselle, jolle ei aiemmin löytänyt ilmaisua, tai se voi inspiroida tutkimaan jotain teemaa omassa elämässä kirjoittamisen kautta. Kookas.fi mainitsee, kuinka kirjojen herättämät ajatukset voivat avata uusia polkuja oman sisäisen maailman ymmärtämiseen. Myös luovat menetelmät, kuten unien, satujen tai myyttien hyödyntäminen kirjoittamisen inspiraationa, ovat osa kirjallisuusterapian monipuolista työkalupakkia.
Kirjallisuusterapia käytännössä ja sen merkitys
Vaikka kirjallisuusterapiaa käytetään ammatillisessa hoidossa, sen periaatteita voi soveltaa helposti myös omassa elämässä mielen hyvinvoinnin tukemiseen.
Vinkkejä oman kirjallisuusterapiapolun aloittamiseen
Voit aloittaa kiinnittämällä tietoisemmin huomiota siihen, mitä luet ja miksi. Valitse kirjoja, jotka resonoivat nykyisen elämäntilanteesi tai tunteidesi kanssa. Etsitkö lohtua, inspiraatiota, ymmärrystä vai kenties pakoa? Jos esimerkiksi koet surua, saatat löytää lohtua tai samaistumispintaa tarinoista, jotka käsittelevät menetystä ja selviytymistä. Jos kaipaat inspiraatiota, elämäkerrat tai tarinat henkilökohtaisesta kasvusta voivat auttaa. Jo pelkkä lukukokemusten tiedostaminen voi olla askel kohti syvempää itsetuntemusta. Voit myös kokeilla pitää lukupäiväkirjaa, johon kirjaat ylös ajatuksia ja tunteita, joita kirjat sinussa herättävät. Personoidut lukulistat, joita esimerkiksi Book Therapy -palvelu tarjoaa, voivat olla hyvä tapa löytää juuri itselle sopivaa luettavaa.
Kirjallisuuden pariin pääsee helposti käsiksi. Kirjastot ovat todellisia aarreaitttoja, joista löytyy loputtomasti tarinoita tutkittavaksi. Älä pelkää kokeilla eri genrejä – runous, elämäkerrat, klassikot ja nykykirjallisuus voivat kaikki tarjota terapeuttisia oivalluksia. Keskustele lukukokemuksistasi ystävien kanssa tai liity lukupiiriin – jaettu kokemus voi syventää ymmärrystäsi sekä kirjasta että itsestäsi. Jos kaipaat syvempää perehtymistä ja ohjausta, tarjolla on myös kursseja, kuten Helsingin seudun kesäyliopiston kirjallisuusterapiakurssi, jotka tarjoavat työkaluja niin henkilökohtaiseen kuin ammatilliseenkin kasvuun.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka kirjallisuus voi olla voimakas apu, se on itsehoitoa eikä korvaa ammatillista terapiaa vakavissa mielenterveyden ongelmissa. Joskus tietyt kirjat tai teemat voivat myös herättää yllättäen vaikeita tai ahdistavia tunteita, kuten Book Therapy muistuttaa mahdollisista riskeistä. On tärkeää kuunnella itseään ja tarvittaessa hakea tukea. Kirjallisuusterapia toimii parhaiten, kun sitä käytetään tietoisesti ja omien rajojen puitteissa, usein täydentävänä menetelmänä muun tuen rinnalla.
Tarinoiden loputon taika ja tulevaisuus
Kirjojen ja tarinoiden voima on kestänyt läpi vuosituhansien, ja uskon vakaasti, että niiden merkitys vain kasvaa nykymaailmassa. Elämme ajassa, joka on täynnä informaatiotulvaa, nopeita ärsykkeitä ja jatkuvaa muutosta. Syventyminen kirjaan tarjoaa tälle vastapainon: mahdollisuuden hidastaa, keskittyä ja kokea jotain syvällisempää. Se on taito ja kokemus, joka ravitsee mieltä ja sielua ainutlaatuisella tavalla.
Kirjallisuusterapian suosio ja tunnettuus ovat kasvussa, ja yhä useammat ihmiset löytävät sen hyödyt. Tulevaisuudessa on tärkeää, että menetelmää tutkitaan lisää, sen käyttöä integroidaan laajemmin osaksi hyvinvointipalveluita ja tietoa sen mahdollisuuksista levitetään, kuten Book Therapy myös toteaa. Jokainen kirja on potentiaalinen lääke mielelle – se voi tarjota lohtua, oivallusta, naurua, itkua tai vain hetken rauhaa. Kutsun sinutkin tutkimaan tätä loputonta aarreaittaa ja löytämään ne tarinat, jotka puhuttelevat juuri sinua ja auttavat sinua omalla polullasi.